Ahdistusta ja uudistusta

Mietin pitkään pitäisikö taas alkaa kirjoittaa. Muutama päivä sitten iski kauhee ahdistus ja teki mieli purkautua. Tää tuntui taas ihan hyvältä idealta. Poistin kaikki vanhat tekstit sillä nekin ahdisti :D Kerroin niissä kuinka pohdimme mieheni kanssa meidän tulevaisuutta ja sitä että jatkuuko se. Nou hätä kyllä se sitten jatkui! :D Kerroin myös siitä kuinka minulla todettiin lievä masennus, jota en edelleenkään ihan täysin sulata. En tunne itseäni "sairaaksi" (älkää suuttuko, en keksinyt parempaa sanaa :D), mutta kun lääkärin kanssa summailtiin mieltäni, henkistä ja fyysistä pahaa oloa yhteen niin silmät jo hiukan raottui auki päin asialle. Puhun asiasta ehkä vähän myöhemmissä postauksissa enemmän.

Noh tämä syy mistä kaikki pohtiminen kirjoittamisen aloittamiseen lähti pienestä juttu tuokiosta esi-mieheni kanssa. Puhuimme työasioita ja siitä missä minulla on parannettavaa. Noh aivan vain siitä missä on parannettavaa. En saanut mitään positiivista palautetta tai kannustusta, jäi vaan paska maku koko keskustelusta. Esi-mieheni puhui kauhean sekavasti, välillä en ymmärtänyt puhuiko hän yleisesti vai minulle tai minusta. Hän myös jatkuvasti vääristeli tai teki vääriä johtopäätöksiä asioista mistä yritin hälle puhua. Tiedän että olen hyvä työssäni ja pärjään siinä, mutta tuli vaan tosi paska ja ahdistunut fiilis sen keskustelun jälkeen.Tiedän että minun tekemisiäni töissä tarkkaillaan, sillä myös minua on pyydetty pitämään erästä toista työntekijää silmällä. En pidä tuollaisesta yhtään!!!!! Mitään pahaa tai väärää siellä ei ole tapahtunut, mutta ilmeisesti siellä halutaan tarkkailla että kaikki toimivat halutulla tavalla. Mietin jo hetken että haluan vaihtaa työpaikkaa, mutta se ei käy ihan helposti. Minulla on myös suuria suunnitelmia ensi vuodelle joka muuttaisi mun elämää toden teolla! Se on mun suuri unelma ja nyt tuntuu että alkaa olla aika aloittaa sen toteutus. Sen toteutus vaatii rahaa, se ei ole mikään este, se vaatii vain säästöä ja tarkka budjetointia, sekä myös hiukan uskallusta. Se myös vaatii sitä että pysyn työpaikassani että saan sitä rahaa. Eikä se siis mitään pakkopullaa ole mutta nyt on vähän huonot fiilikset.

Kyllä tähän paskaan elämään on jotain uudistustakin tullut. Aloitin salilla käynnin jälleen. Tahti on ollut aluksi näin kerta viikkoon. Pidän kyllä siellä käymisestä, mutta niin olen myös pitänyt ryyppäämisestäkin viime aikoina mikä jarruttaa salille menoa. Se on ollut tapa jolla olen laukaissut stressiäni. Ei todellakaan mikään hyvä tapa!! Nyt olen vähentänyt pikku hiljaa tätä läträämistäni ja aijon laittaa sen täysin kuriin. Kaikki rahani menevät baariin vaikka ne voisivat mennä säästöön.

________________________________________________________________________________

En tahtonut aluksi jakaa tätä postausta ja jätin sen tallennettuna roikkumaan.  Sen verran voin kertoa että töissä sama paska fiilis on jatkunut ja mollin sivut on kovassa käytössä!